Floating

Astrid Kruse Jensen

Epätodellisuus todellisuudessa ja vääristyneet muistot ovat ilmiöitä, joita käsittelen teoksissani.

Maisemat teoksissani ovat lähiympäristöstäni kuten studiotani ympäröivä luonto Skarresøssä. Kuvat ovat ajattomia ja niissä esiintyvät hahmot ja aiheet sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa maisemat kuvaavat sisäistä mielentilaa. Käytän kuvissani ihmisiä sekä ihmisten luomia elementtejä alleviivatakseni ja osittain myös horjuuttamaan tulkintaa. Luon kuvia, joissa hahmot ja maisemat nivoutuvat yhteen. Kuvassa nainen katoaa maisemaan ja jäljelle jää kuva muistosta ja siitä syntyvästä tunteesta.

Työstän kuvia, jotka käsittelevät keinotekoista ja hallittua kauneutta maisemassa, jossa elementtejä ei kuitenkaan pysty hallitsemaan. Juuri hallitsemattomuus kiehtoo minua ja kuvaan siksi pienellä Polaroid kameralla ( SX 70).

Monessa teoksessa takavalo ja heijastukset häiritsevät loputtomuuden tunnetta kuvissa. Heijastukset vääristävät, mutta ovat samalla osa todellisuutta. Kohteesta tulee abstrakti ja todellisuudesta illuusio.

Valokuva, maisema ja muisto: yhdistelemällä nämä syntyy jatkuva muunnelma fyysisen ja henkisen maiseman välillä.

Teoksissa materiaaleilla, muistoilla ja tekotavalla on suuri merkitys, koska yhdessä ne luovat laajemman narratiivin tietoisuudesta ja olemassa olevista muistoista. 

Työskentelen lähtökohtaisesti ihmisyyden ja luonnon luomasta kokonaisuudesta, tämän kaipuusta ja mielentilasta, jossa ei ole aikaa eikä paikkaa. 

Teokset ovat Polaroid kuvia, jotka olen skannannut ja tulostanut suuremmassa skaalassa ja usein myös läpikuultavalle materiaalille.

Teokset roikkuvat usein vapaasti tilassa installationa kietoen katsojan maisemaan. Teosten läpikuultavuus luovat illuusion liikkeestä ja tunteen kuvien kehittymisestä.