Rapid Eye Movement

Toivo Heinimäki

REM-uni (Rapid Eye Movement) on nukkumisen vaihe, jonka aikana tapahtuu suurin osa unien näkemisestä. Sen aikana tunnereaktioiden muistamiseen ja prosessointiin vaikuttavat aivojen alueet ovat erityisen aktiivisia.

Toivo Heinimäen valokuvien muodot, värit ja välähdykset muodostavat kokonaisuuden, joka muistuttaa ensisilmäyksellä arkisista näkymistä ja tutuista tilanteista. Lähemmin tarkasteltuna kuvat eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä tarinaa. Heinimäki hyödyntää dokumentaarisen valokuvauksen metodeita, muttei esitä väitteitä tai päätelmiä. REM-unien tapaan tunnepohjainen sisältö korostuu ja johdonmukaisuus saa väistyä.

Rapid Eye Movement vol. 2 -näyttely on jatkoa yhdelle julkaisulle (Utu Press, 2021) ja yhdelle näyttelylle (Nykyaika, Tampere, 2022).

Teossarjaa on inspiroinut taiteilijan kokemus ihmisen kömpelyydestä suhteessa muihin ihmisiin sekä ympäröivään maailmaan. Kuvissa on läsnä tunne siitä, kuinka elämä tuntuu usein enemmänkin pinnalla räpiköinniltä kuin sulavasti etenevältä tarinalta. Silti – tai ehkä juuri siksi – emme tulisi toimeen ilman tunneyhteyttä muihin ihmisiin.

Karjaalla nähtävä versio näyttelystä kulkeutuu ihmisten välisten suhteiden lisäksi kuvaamaan ihmisen ja paikan suhdetta ja sen ilmenemistä. (Mieli)kuvat, joita ihmiset muodostavat paikoista, eivät läheskään aina perustu suoraan paikan kokemiseen. Jo vuosia ennen Covid-19 -pandemiaa urbanisti Paul Virilio kutsui etäläsnäoloksi kokemusta paikoista, joihin tutustumme ja muodostamme suhteen esimerkiksi elokuvien kautta. Näyttelyn visuaalinen maailma muodostaa etäpaikan, jossa arjen ja alitajunnan miljööt sekoittuvat, mutta paiskaavat kättä.

Fotocentrum Raseborgissa kokonaisuus rakentuu muun muassa mustesuihkutulosteista, hopeagelatiiniveoksista sekä kromogeenisistä värivedoksista.

Vuonna 2023 Heinimäen työskentelyä tukee Taiteen Edistämiskeskus.

REM-uni (Rapid Eye Movement) on nukkumisen vaihe, jonka aikana tapahtuu suurin osa unien näkemisestä. Sen aikana tunnereaktioiden muistamiseen ja prosessointiin vaikuttavat aivojen alueet ovat erityisen aktiivisia.